Neavttár Gjertrud Jynge lea ráhkadan čájálmasa iežas máttarmáttarádjá, Jakob Walnum, birra. Son lei dat gii 1897:s vuođđudii dan nu gohčoduvvon mátkkálaččaidmiššovnna - omstreifermisjonen. Barggadettiin čájálmasain fertii Gjertrud maiddái meannudit iežas heahpatvuođadovddu

“Doaresbealluottain” vuolggasadji lei okta boares/dološ bearaš govvagirji ja su áhku rámis muitalusat su dovddus ádjá birra; risttalaš humanista, gii háliidii veahkehit olbmuid heađis, ja gii oaččui ruhtadoarjaga su doaimmaide sihke gonagasviesus ja riikka bajimusain.

Jakob Walnum vuođđudii mátkkálaččaidmiššovnna 1897:s, dego sosiála miššovdna mii galggai oaččuhit “báhkinis álbmoga, táhteriid, eret luottaid alde ja ruovttoluotta ruovttuide maid ledje guođđán”. Mánáidruovttut ásahuvve, gos táhtermánát galge orrut dan rájes go riegádedje gitta konfirmašunahkái, vai šattaše buorren olmmožin, ja rávisolbmuide ledje bargokoloniijat gos galge “boktit sin bargomiela ja eallit ráfálaččat,  ja ipmirdišgoahtit ahte bargu lea buressivdnádussan.” Maŋŋel go Walnum heittii 1918:s, lea maid čuohpadusat vuoiŋŋamaččain – lobotomeren-  ja baggosahkuheapmin – steriliseren-  šaddan oassin dán historjjás. Sevdnjes oassi norgga historjjás.

“-Čuođi jagi áigi lei sáhka das gii lei norgalaš ja gii ii lean. Ja norgalašvuohta lei čadnon eanandoallokultuvrii. Lei dehálaš doalahit iežas eret dain earáin, sis geain eai lean oassi norgalašvuođas, ja váikko dát álbmot lei orron riikkas guhkit go golbma čuođi jagi, de sii áŋke olgguštuvvo. Sii eai lean min lagažat.”

Navde go 1900-logu álggu daguid buoret ja ráhkislaččabut go daiguin maid mii golbma buolvva maŋŋel eat doarjjo ja mainna mii heahpanaddat? Ja ii go son leat politihkalaš ákkaid olis stádaministtar Erna Solberg dál almmolaččat ánuha Rom-álbmogis ándagassii maid sii leat gillán? Leago nu sihkar ahte dat sosiálapolitihkka man mii odne fievrridit gierdá historjjá duomu?

Teavstta, lávlagiid ja govaid bokte háliida Gjertrud Jynge guoskkahallat dán historjjá ođđasit. Su ja min lagas historjá, gáibidahkes historjá sihke sutnje – ja midjiide buohkaide.

Musihkár: Espen Leite. Dramaturga: Ola E. Bø

Čájehuvvo guhkesbearjadaga cuoŋománu 14. b. ja vuosttaš beassášbeaivvi cuoŋománu 16.b. Guovdageainnus – LES-viesus dii. 19:00

http://www.detnorsketeatret.no/framsyningar/fra-landevegen/

Preassagovva