Mánnán liikui Emil Karlsen geahččat Blåfjell juovllat TV-ráiddu. 20 jagi maŋŋel son ges debutere ámmát teáhterlávddis – mas beassá neaktit iežas mánnávuođa sáŋgáriin – Blåfar:in . Su mielas lea leamaš stuora vásáhussan bargat ovttas iežas sáŋgáriiguin, ja oažžut sin neavvagiid, vaikko balai ahte son ii nagot doaimmahit liika bures go sii. Bearjadaga 5. beaivvi njukčamánus lea son Jussi Guovžža vuoššat bihtás.

Paul Ottar Haga, Emil Karlsen, under prøver/geahččaleamis, Guovžža vuoššat

Emil Karlsen, lávii duhátjagi molsun áigodagas áŋgirit geahččame Jul i Blåfjell ja Jul på Månetoppen mánáid-tv ráidduid, nu go earát ge mánát Norggas dahke. Juovlanigá Blåfar lei okta sis geasa liikui buot buoremusat, ja maid son lávii áđđestallat iežas stoahkamis. Dan rájes lea Emil beaggán musihkka artistan, ja dál vel neavttáriin ge Sámi Našunálateáhtera Beaivváža lávddis, ovttas iežas Blåfar mánnávuođa sáŋgáriin Paul Ottar Hagain. “Su mun dovddan dušše Blåfar rollas, masa mun liikojin buot buoremusat. Mun lávejin ieš maid Alitnigán gárvodit muhtomin, ja go gullen ahte son galgá maid mielde, de gal movttáskin ja šadden áibbas “starstrucked”, muitala 23 jahkásaš Stuoravuona bárdni boagustemiin.

Marte Fjellheim Sarre, Emil Karlsen, Guovžža vuoššat (govven/foto Aslak Mikal Mienna)

Sáŋgárat eai beahte

Paul Ottar Haga lea ge okta dain hárjánan neavttáriin geaiguin Emil beassá bargat Guovžža vuoššat čájálmasas. Emil muitala ahte go su jerre dien bargui ja son mieđai, de fas ballágođii ahte sus ii leat gealbu leahkit neavttáriin teáhterlávddis. Muhto go bargogođii, de oajui dakkaviđe, go vásihii oadjebasvuođa ja ovttasbargomovtta singuin. “Mun gal oainnán ahte Paul Ottar lea ámmát neavttár, go son doaimmaha iežas bargguid nu movttegiid, ja dainna lágiin báidná mu maid. Ja lean lohkan suinna ja maiddái daiguin earáiguin, ahte galgabehtet fal nevvodit mu. De mun oažžun oadjebasvuođadovddu ja movttáskan go sii beroštit muinna juogadit iežaset hárjáneami dán barggus. Ja sii leat buohkat nu siivos ja liekkus olbmot,” lohka nuorra sámi neavttár vel duhtavaččat.

Nils Henrik Buljo, Paul Ottar Haga (Guovžža vuoššat, govven/foto Aslak Mikal Mienna)

Boaranat maid sáhttet ain oahppat

Paul Ottar Haga lea erenoamáš ilus go lea beassan mielde Guovžža vuoššat bihtás. Vaikko son lea juo 35 jagi bargan neavttárin, de lohka aŋkke leat mávssolažžan ja ávkkálažžan go: “nuorra áŋgiris neavttáriiguin bargat lean álohii liikon ja go beasan juogadit singuin iežan vásáhusaid ja máŋgii leahkit ráđđeaddin sidjiide. Dán vuoru lea Emil debutántan. Son čájeha áŋgiruššama ja beroštumi bargui, ja doahttala “hárjánan vuorrasiid” neavvagiid. Dán proseassas lea munnje hui mávssolaš, go Emil váldá iežas máŋggabealat dáiddalaš eallima nu duođalažžan. Teáhteris vuhtto leamas jirbmet rekrutterenbargu,” dadjá neavttár guhte bargá Det Norske Teatret Oslos, ja  teáhter mainna Sámi Našunálateáhter Beaivváš guhká lea ovttasbargan.

Paul Ottar Haga lea bajásšaddan boanddabearrašis Verdalas, Trøndelágas. Son gearggai Teáhterallaskuvllas 1990:s, ja lea dan maŋŋel neaktán earret eará Peer Gynt, ja dán vuoru ges guokte rolla, namalassii dáiddára Nils Gusto ja politiijabálvvá Mickelssona. Su neavttárbarggus lohká buot somámussan fuobmát rolla “sielu”, maiddái nu go dán bihtás neaktá heajos olbmo. “Mun geahččalan bidjat visot alddan juohke rollii, go jurddašan  ahte maid son mun – Paul Ottar – livččen dahkat dán dilis?” Mu rollat Guovžža vuoššat bihtás leabba mihá heajos lunddolaččat, ja danne ferten ohcat “čuvges” beali sudnos, ja dainna lágiin muhtinlágaš buorredáhtu sudnuide,  ja bealuštit sudno daguid nu bures go sáhtán”, lohka Haga – guhte muđui maid lea vuohččan bargame Beaivvážis, ja dál beassá vásihit movt lea olgun buollašis neaktit.

Emil Karlsen, Guovžža vuoššat (Govven/foto: Aslak Mikal Mienna)

Diehttalasat šadden Jussin

Emil debutere bearjadaga 5. b njukčamánus nuppi váldorollas sámebárdnin Jussin. Nubbe váldorolla lea báhpa Lars Levi Læstadius – maid Nils Henrik Buljo neaktá.  Jussi lea báhpa njuoras ja ovttageardán veahkki ja soai geahččaleaba ovttas čoavdit áššiid maid báhppa navdá goddináššiin. Jakob Hultcrantz neaktá ges báikkálaš leansmánni ii ge liiko báhpa ja Jussi snuggamiidda ja goddinčuoččuhusaide. Son navdá ahte boraguovža lea sivalažžan. Dás šaddagoahtá gelddolaš muitalus, ja nu lei Emila vurbbiin nai, go šattai Jussin. Son oaččui juovlaskeaŋkan Koke Björn girjji iežas moarsis, ja ii leat vel ollen lohppii ge dan girjjis go teáhterhoavda Rolf Degerlund riŋge sutnje ja fállá Jussi rolla. “Go lohken girjji de jurddašin mun livččen sáhttit leahkit Jussin duohta dilis. Lea nu váttis gávdnat sániid, muhto juoga ládje heive su luondu munnje, go lea nu jaskeslunddot ja áicá – juoga mii heive mu lundui. Jussi ii ane iežas nu maninge, maid mun in ge leat dahkan ovdal.  Mun ledjen unnin hui njáigu, ja gudnejahtten sin guđet ledje boarrásabbot. Dál in leat šat nie beare njáigu, vaikko árvvusanán gal sin ain. Mun in bala šat váldit sátnevuoru, ja nu go Jussis maid vuhtto ovdáneapmi, de jáhkán son maid ii šat čiehkádala , muhto dađistaga váldá eambbo saji”, lohka Emil, guhte lea áibbas sihkar ahte son áigu joatkit bargat neavttáriin.

Emil Karlsenis ii leat teáhterfágalaš duogáš, muhto son lea ovdánan musihkkárin, sihke joavkkuin ja ieš okto. Su čuojahanjoavku Resirkulert lea ožžon máŋga bálkkašumi ja ieš lea leamaš nuorra soloartistan Rittu Riđus 2019:s. Nappo lea hárjánan lávdedáiddár, vaikko ii neavttáriin. Son lea maid čađahan drámá ja teáhteroahpu ovtta jagi Romssa Universitehtas. Guovžža vuoššat bihtás oasálastet dasa lassin Sámi Našunálateáhtera neavttárat Anitta Suikkari, Mary Sarre, Iŋgor Ántte Áilu Gaup ja Egil Keskitalo, ja nuorra neavttár guovttos Eila Ballovara Varsi ja Marte Fjellheim Sarre.

Eila Ballovara Varsi, Jakob Hultcrantz Hansson (Anitta Suikkari, Egil Keskitalo) (Vuoššat guovžža, govven/foto Aslak Mikal Mienna)

Rámiduvvon romána vuohččan teáhterin

Mikael Niemi lea eret Bájilis Ruoŧas, ja su rámiduvvon Koka Björn romána lea vuohččan buvttaduvvon teáhterhámis. Leif Stinnerbom lea dramatihkar ja maiddái bagadallin. Hui mávssolaš veahkkin sutnje lea leamaš bagadallanveahki ja koreográfa Jimmy Meurling. Mikael Niemi lea lohkan ahte lea hui buorre dovdu go juste Sámi Našunálateáhter buvttada teáhterbihtá su romanas.

Dás eambbo dieđut Guovžža vuoššat birra.

Emil Karlson, Paul Ottar Haga, Guovžža vuoššat (govven/foto: Aslak Mikal Mienna)