Go Beaivváš dal fargga vuohččan čájeha Siri Broch Johansena “Gurut guvlui Heahtás”, de addá teáhter sátnesaji sámevašuheaddjái Junnii. Lea romsalaš ja Beaivváš debutánta Espen Østman gii lea ožžon dán eahpidahtti gutni bilkidit sámivuođa.
Go Beaivváš dal fargga vuohččan čájeha Siri Broch Johansena “Gurut guvlui Heahtás”, de addá teáhter sátnesaji sámevašuheaddjái Junnii. Lea romsalaš ja Beaivváš debutánta Espen Østman gii lea ožžon dán eahpidahtti gutni bilkidit sámivuođa.
“Nugo, don go leat dakkár sámenašunalista? Heil Sápmi? Juohke. Sámenieida. Lea. Cinná”. Dá leat muhtin dain vuosttaš cealkagiin maid Beaivváš debutánta Espen Østman dadjá teáhtera lávddis, go son neaktá Junne, ođđačállončájálmasas “Gurut guvlui Heahtás”. Junne lea nuorra dievdu geas lea dakkár oaidnu sámiide mii lea heivemeahttun sámi našunálateáhtera ulbmiliid ektui. Almmatge lea Beaivváža lávddi alde cealkime iežas vaššivuođaid (govas gokčasa vuolde, su birra Áilloš/”Jorma”, Ánte Siri/”Piera” ja Niillas Holmberg/”Niila”, dát ja eará govat áššis lea Hans Olof Utsi govven).
“Sámevašuheaddji” rolla
Espen Østmanas eai leat váttisvuođat neaktit Junne, dahje gávdnat su mihtilmasvuođaid, muhto sámevašuheaddjin gal ii loga iežas leahkit. Junne lea dakkár olmmoš gii “dávjá geavvá dakkár dilálašvuođaid sisa gos lea váttis beassat fas eret” ja diekko gal baicca dovdá sudnos Junnen veaháš oktavuođa. Junne lea okta njealji nuorain geat leat biillain mátkkošteame lulás ja de boastut dollejit “gurut guvlui Heahtás”, mii juo leage čájálmasa namma.
Eahpeoadjebas identitehta
“Junne lea nuorra, beahtahallan gánda geas lea siskkáldas suhttu ja gii geahččala beasset eret váttis vássánáiggis. Junne eanemus čalbmáičuohcci iešvuohta lea su hearkkes luondu ja eahpesihkkarisvuohta identitehtain”. Ná govahallá Espen iežas rolla ja lasiha vel ahte “Junne soaitá šaddan dakkár birrásis gos sii galget juogadit oktasaš sámi badjelgehččojumi, ja vai beassá leahkit dan searvevuođas de ferte heivehit iežas oainnuid maid dasa”. Čájálmasas oahpásnuvvo Junne iežas duogážin, eambbo go ieš háliidivččii mieđihit, diet “deaivvadeapmi” šaddá váttisin sutnje, muhto soaitá maid buorren. “Badjelgeahččat earáid soaitá addit oanehisáigásaš buori iešdovddu, sáhttá maid čilget Junne vaši sámiid ektui”, oaivvilda Espen.
Beaivváža debutánta
Vaikko vel Espen debutere Beaivvážis, de goitge ii leat aitto-álgi. Moadde njealjetlohkkái Romsalaš čađahii neavttároahpu Englánddas ja Suomas ja mastera teáhterfágas, neaktimis. Son lea bargan máŋggaid bihtás Hålogalándda teáhteris ja lea ieš sihke čállán bihtáid ja maiddái bagadallan (govas dá olgešbealde ovttas Anitta Suikkari/”Elle Sina” ja Niillas Holmberg/”Niila”).
“Gurut guvlui Heahtás”
Čájálmasa lea Siri Broch Johansen čállán ja Mette Brantzeg lea fas bagadalli. Dárogillii lea gohčoduvvon “Til venstre i Hetta” dahje suomagillii “Vasemmalle Hetasta”. Álgočájálmas lea golggotmánu 3. beaivvi Guovdageainnus, dasto lea viidát mátkkošteapmi Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Neavttárat, earret Espen Østman, leat Ingá Márjá Sarre, Ánte Siri, Niillas Holmberg, Áilloš ja Anitta Suikkari.
Oanehaččat čájálmasa birra:
Ánne ja Piera guvttiin ustibiin Pieras, vuoddjájit biillain Deanus Osloi. Lea njalkkas siivu, ja Heahtás – Eanodagas – vudjet nuorat boasttu guvlui, ja muhtin ávdin guovllus vudjet badjel luotta. Nuorat besset ijastallat muhtin boares bára, Elle-Siina ja Jorma luhtte, dan botta go veahki vurdet. Dasttá rievdá sin eallin oalát, ja dološ vajálduvvon ja eret duvdojuvvon fearán ilbmá. Ođđačállojuvvon čáffas ja somás teáhterbihttá mii guoskkaha sámi, dáru ja suoma gaskavuođaid ođđa ja imaštahtti ládje.